Tämä on tarina Istanbulista, kohtaamisesta ja ankkuritatuoidusta miehestä.
Yksi Istanbulin kiehtovimmista nähtävyyksistä on yllättävä paikka. Kuka olisikaan uskonut, että Istanbulista mieleen jäävät värikkäät portaat?
Kaikki eivät aina ole tyytyväisiä maan politiikkaan. Istanbulissa on lähes joka päivä joku mielenosoitus.
Opaskirjat tietävät minua paremmin paikkojen historiasta ja faktoista, itse osaan kertoa teille parhaiten fiiliksistä. Nyt teen kuitenkin poikkeuksen, joka tuskin on ainoa laatuaan. Tässä on Sultanahmet, Istanbulin kaunein rakennus.
Voitteko kuvitella kaupungin, jossa vilisee kissoja siellä täällä? Minun ei tarvitse sellaista enää kuvitella, olen juuri kokenut sen. Istanbul on ehkä maailman kissaystävällisin kaupunki. Kissoja on kaduilla, kaupoissa, ravintoloissa, parvekkeilla, kahviloissa, autojen päällä, katoilla ja porttikongeissa. Kissoja on kaikkialla.
Istanbul on täynnä kattoterasseja ja kukaan kaupunkiin menevä ei missään tapauksessa saa jättää kattoterassivisiittiä välistä. Näköalat kaupungin kattojen yli ovat upeat ja esimerkiksi lasillinen kuplivaa mukavalla kattoterassilla voi parhaimmillaan olla ikimuistoista.
Olen rohkea matkailija. Menen välillä niihinkin paikkoihin, joihin moni muu ei matkoillaan päädy ja usein löydän todellisia aarteita. Silti yritän olla olematta tyhmänrohkea. Monesti näistä vähemmän tutkituista paikoista löytyy valokuvauksellisuutta, mutta valokuvauksen kanssa pitää olla tarkkana ja huomaavaisuus kuvattavien paikkojen ja etenkin ihmisten suhteen on aina oltava matkassa mukana.
Minulla on kauhea dagen efter -tila. Tila ei liity millään tavalla alkoholiin, se liittyy matkustamiseen ja nyt Istanbulin tunnelmaan rakastumiseen.
Istanbulissa on yksi kahvila ylitse muiden. Tuo kahvila on sisustettu vain ja ainoastaan hippipakuaiheisilla tavaroilla.
Tunnetko jo turkkilaisen keittiön herkut? Minkälaista on turkkilainen ruoka? Antakaa, kun kerron teille omista kokeiluistani ja huomiostani.