Malesia sijaitsee keskeisellä paikalla ja maasta on helppo suunnata maitse ja meritse joko Thaimaahan, Singaporeen tai Indonesiaan. Nyt kerron teille yhden tavan matkustaa lentämättä Malesiasta Indonesian Sumatralle, joka on laivamatka.
Kliseistä tai ei, joskus kyse on enemmänkin matkasta kuin määränpäästä. Juuri päättynyt Venäjän autoreissu oli juurikin tällainen ja myönnän lähes marraskuisen Karjalan olleen matkakohteena sellainen ihan kiva, välillä jopa mitäänsanomaton. Itse matka taas oli melkoisen onnistunut, ihana loma.
Maata pitkin matkustaminen on nostanut suosiotaan viime vuosina samaan aikaan, kun lentomatkustamisen päästöistä puhutaan entistä enemmän. Oli menopelisi sitten pyörä, auto tai juna, kaikki tavat kelpaavat.
Olin viime viikonlopun ajan taas karavaanari, liian pitkän tauon jälkeen. Vanha Oskari (se matkailuauto, jolla reissasin entisen poikaystäväni kanssa siellä ja täällä) poistui elämästäni jo pari vuotta sitten ja on nykyään jo uuden omistajan käytössä. Sitä autoa ja sitä elämäntapaa on ollut kova ikävä, liikkuvan kodin elämäntapaa.
Rakas matkapäiväkirja, Olen nyt ollut tällä matkalla yli kaksi kuukautta ja kotiinpaluu alkaa jo häämöttää. Matkan viimeinen määränpää ennen kotiinpaluun alkamista tulee olemaan Indonesian Sumatran saaren pohjoisin kolkka ja siellä pieni saari nimeltään Pulau Weh.
Onko Thaimaassa helppo matkustaa paikasta toiseen bussilla? Mitä tulee tietää ja mitä kannattaa ottaa huomioon ennen pidempää bussimatkaa? Muistan, kuinka pelkäsin Thaimaan busseissa, kun kiertelin täällä ensimmäisen kerran vuonna 2005. Nopeusrajoituksia ei käytännössä tuntunut olevan ja kadulle hyppi milloin mikäkin kana tai koira. Toista on nyt. Vuonna 2019 bussimatkailu Thaimaassa tuntuu helpolta kuin lapsen leikki, eikä vauhtikaan enää huimaa päätä samalla tavoin. Tällä matkalla pyrin seikkailemaan suurimman osan matkoista maitse ja meritse, välttelemään turhaa lentämistä. Olen jo alle kolmessa viikossa…
Olin juuri hankkinut itselleni elämäni ensimmäiset pyörälaukut, kun eteeni astui tilaisuus pidemmästä pyöräretkestä Suomessa. Tartuin tilaisuuteen ja poljin kolmessa päivässä 230 kilometriä, Salosta Helsinkiin.
MInkälaista on matkata Euroopassa matkailuautolla? Matkailuauto tai pakettiauto mahdollistaa todellisen vapauden Euroopan matkalla, ainoat rajoitteet ovat aika ja säädökset.
Junanatkailu Tšekeissä on edullista. Ehdottomasti paras tapa liikkua maassa ja jopa ympäroiviin maihin asti on keltainen Regiojetin juna. Tässä junassa palvelu pelaa ja kahvi on ilmaista. Jos junamatkailu ei nappaa, Regiojetin muutaman euron hintaiset bussikyydit kannattaa myös muistaa.
Milloin jopa matkailusta tuli kilpajuoksua? Kuka matkustaa eniten, kauimmas ja eksoottisimpaan paikkaan? Kuka saa upeimman kuvan ja kuka tekee jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet? Jotain eeppistä? Bucket listille ruksitaan rukseja suoritettujen etappien yli, satojen ja jopa tuhansien “koe ainakin nämä elämäsi aikana” -kokemusten päälle. Maita lasketaan ja kaikki mahdotonkin pitää tehdä, nähdä ja kokea. Olisiko vastaiskun aika, alettaisiinko matkustaa hitaammin? Uskon, että hidas matkailu on se juttu.
Matkustaisitko junassa 17 tuntia Goalta Keralaan, läpi Etelä-Intian? Olisiko sinusta nukkumaan kerrossängyssä tai syömään intialaista junaruokaa? Sietäisitkö seinällä juoksentelia elukoita tai uskaltaisitko jutella vierustoverille?
Olen Intiassa, bussin kyydissä. Autojen pakokaasu leijuu ilmassa ja jokaisesta ilmansuunnasta kaikuu kovaääninen tööttäily. Puna-keltainen bussi liikkuu tökkien muiden samanlaisten välistä, tiputtaen bussiasemalla osan matkaajista pois ja mahdollistaen uusien matkaajien sisäänpääsyn.
Minkälaista on matkustaa bussilla Ranskassa? Tässä vinkkejä edulliseen bussimatkailuun Ranskassa, matkailuun maata pitkin.
Harvoin matkan kohokohtiin kuuluu siirtymä paikasta toiseen, mutta voisin melkein väittää, ettei matka Sri Lankalla ole kokonainen ilman paikallista junaelämystä. Tämä elämys ei maksa maltaita, mutta se vie sinut ikimuistoiselle matkalle keskelle aitoa Sri Lankaa. Hyppää kanssani junan kyytiin Sri Lankalla.
Olen matkailuautolla Euroopassa. Herään aamulla valtameren aaltojen tasaiseen kohinaan. Keitän kahvit, valmistelen aamupalan ja istun matkailuautomme kotoisan pöydän ääreen nauttimaan aamiaisesta, jonka kruunaa täydellisyyttä hipova maisema. Samanlaista maisemaa ei monikaan hotelli voisi tarjota. Kaiken kukkuraksi euroilla mitattavaa hintaa yölle liikkuvassa kodissamme ei ole, mutta sen arvo tunnetasolla on mittaamaton.
Juuri päättyneellä Italian reissullani istuin erinäisissä junissa todella monta tuntia. Voisin melkein kuvailla reissuani jonkinlaiseksi Pohjois-Italian pieneksi Interrailiksi. Hauska juttu tavallaan, koska en omalla reililläni päässyt koskaan Italiaan asti. Kerran olen tosin istunut läpi yön junassa aina Sisilian Palermosta Bolognaan asti.
Miten onnistuu liftaus Montenegorsta Bosnian ja Hertsegovinan Sarajevoon? Tässä minun tarinani.