Musta kasvomaski, jonkalaisesta kuvittelin jo liian pitkään jatkuneen huonon suhteen jälkeen voivani irrottautua lopullisesti, peittää puolet kasvoistani ja muuttaa hengityksen normaalia raskaammaksi. Hetkellisen vapauden tarjonnut lentokoneen termospullossa muhinut ja maitojauheella paranneltu kahvi on nautittu ja noin neljän tunnin lentoa kohti Barcelonaa on jäljellä puolet. Lentokoneen turvavyövalo on juuri sytytetty ilmatilaa mylläävän turbulenssin vuoksi ja korviini olen painanut kadonneiden vastamelukuulokkeiden sijasta Tokmannin halvimmat nappikuulokkeet. Kuulokkeista Spotify toistaa niitä kuutta biisiä, jotka olin ehkä vuosi sitten vahingossa ja tavallaan onneksi ladannut toimimaan…
Jo ennen kukon laulua Helsinki-Vantaan taakseen jättänyt Airbus A321 liitää aamupäiväisen taivaan pilvihattaroiden yläpuolella. Bongailen ajan kuluksi kattopaneeleista laskeutuvien näyttöjen kartoilta tuttuja paikkojen nimiä: Vigo, A Coruna, Porto… Paikkoja, jotka tunnistan omikseni ja Euroopan kartalle piirtyneitä kohtia, joihin liittyy laskemattomia muistoja.
Vuosi 2020 jäi monella tasolla historiankirjoihin. Sen lisäksi, että se oli kruunusta nimensä saaneen viruksen valtakautta, oli se myös oman aikuisikäni ensimmäinen vuosi, kun ulkomailla vietettyjä päiviä on vain alle kahden käden sormien verran. Niin, vain.
Suomen kansallismaisema, Kolin huipuilta avautuva näkymä Pieliselle on maisema, joka useimmille nousee mieleen ajateltaessa Kolia. Kolin kiistämätön kauneus kannattaa kuitenkin kokea myös toisesta perspektiivistä, saariperspektiivistä. Vaikka Ukko-Kolin kalkkikivien päältä aukeava näkymä vetää hiljaiseksi, suosittelen myös toisenlaista tapaa ihailla kansallismaisemaamme ja ainakin itselleni hyvin perisuomalaista metsä- ja harjumaastoa. Suuntasinkin kaverini kanssa Kolille viime kesänä ja vuokrasimme kajakit, joilla pääsisimme sinne, minne silmä huipuilta käsin kantaa. Halusin tehdä sen, mitä olin aiemmin ylhäältä käsin katsellut ja ihmetellyt jonkun toisen tekevän eli meloa…
Kliseistä tai ei, joskus kyse on enemmänkin matkasta kuin määränpäästä. Juuri päättynyt Venäjän autoreissu oli juurikin tällainen ja myönnän lähes marraskuisen Karjalan olleen matkakohteena sellainen ihan kiva, välillä jopa mitäänsanomaton. Itse matka taas oli melkoisen onnistunut, ihana loma.
*Kaupallinen yhteistyö: Finavia ja Blue Air Romania on yksi Euroopan päätään nostavista ja mainetta niittävistä matkakohteista. Edullinen hintataso, monivaiheinen historia, kaunis luonto ja kontrastinen arkkitehtuuri houkuttelevat koko ajan enenevissä määrin matkailijoita luokseen ja nyt jos koskaan on aika suunnata katse Romanian suuntaan. Nyt, kun suuret massat eivät vielä ole Transsylvanian metsissä tai Bukarestin kaduilla. Kun Länsi-Eurooppa on koluttu, ovat katseet kääntyneet viime vuosina enemmän ja enemmän itään. Useasta Itä-Euroopan kaupungista povataan hintatasonkin vuoksi uutta Berliiniä eli kaupunkia, jonne luova luokka…
Kesä on loistava ajankohta paitsi matkustaa Suomessa, mutta myös lähteä merta edemmäs kalaan ja suunnata kaupunkilomalle Euroopassa. Valinnanvaikeus iskee, kun tarjolla on koko Eurooppa kiinnostavine kaupunkeineen. Minne siis kannattaa suunnata kaupunkilomalle Euroopassa ja miksi?
Mikä on paras tapa kokea Helsinki uudesta kulmasta? Tietysti melonta. Merellinen pääkaupunki ei pääse täyteen loistoonsa, ellei koe vettä sen ympärillä.
*Olin Virossa NBE Finland blogitapahtuman emäntänä, en vastannut matkan kuluista itse. Viron Tarto on muutenkin katutaideystävällisen naapurimaamme kiinnostavin kohde katutaiteen ystäville. Opiskelijakaupunki on koristeltu värein ja kuvioin ja monen nurkan takaa paljastuu värikäs kappale taidetta.
Münchenin kupeessa, Augsburgin kaupungissa, sijaitsee erikoinen hotelli. Grandhotel Cosmopolis ei ole vain mikä tahansa hotelli vaan myös koko maailman kohtaamispaikka, jossa kaikesta maksetaan oman varallisuuden mukaan.
Mäen päällä näkyy yksinäinen, punainen mökki. Sekö se on? Se netistä varaamani majapaikka? Se ainoa, jonka löysin etsiessäni edullista majoitusta Durmitorin kansallispuistosta, Montenegrosta?
Barcelona on täynnä tunnelmallisia ravintoloita. Joskus sattuma vie juuri oikeaan paikkaan juuri oikealla hetkellä ja voi löytää täydellisen ravintolahetken.
Euroopassa järjestetään toinen toistaan kiehtovampia tapahtumia, joista moni meistä ei ole koskaan kuullutkaan. Nyt haluan, että kuulette Tšekkien Colours of Ostrava -festivaaleista.
Portugali kätkee sisäänsä kuvankauniita pikkukyliä. Yksi Portugalin kauneimmista kylistä on ehdottomasti Portugalin Venetsiaksikin kutsuttu Aveiro.
Sanat olut ja Praha yksinkertaisesti vain kuuluvat yhteen. En edelleenkään ole kovinkaan kokenut oluenlipittäjä, mutta kyllä kylmä pivo ja toinenkin kuumana päivänä maistuu, etenkin maisemalla varustettuna. Listasin teille kolme suosikkipaikkaani oluen ja maiseman kombolle, kauniissa Tšekkien pääkaupungissa.
Junanatkailu Tšekeissä on edullista. Ehdottomasti paras tapa liikkua maassa ja jopa ympäroiviin maihin asti on keltainen Regiojetin juna. Tässä junassa palvelu pelaa ja kahvi on ilmaista. Jos junamatkailu ei nappaa, Regiojetin muutaman euron hintaiset bussikyydit kannattaa myös muistaa.
Oletko kuullut Espanjan rannikolla sijaitsevista Cies-saarista? Atlantin valtameren syleilyssä sijaitsevilla saarilla sijaitsee the Guardianin maailman parhaimmaksi rannaksi nimeämä ranta. Rodasin valkohiekkainen ranta ei suinkaan ole ainoa Galician rannikolla sijaitsevien Cies-saarten vetonaula. Roomalaiset ovat aikoinaan nimenneet jopa koko saariryhmän jumalten saariksi.
Jos kerran tykkää jostakin kaupungista, jos se edustaa yhteistä rakkautta ja jos se on ollut aikoinaan ensimmäinen yhteinen matkakohde, miksei siellä menisi ja päräyttäisi naimisiin? Etenkin, jos siihen on mahdollisuus. Tällä kertaa kaupunkiuhri oli Katalonian eläväinen Barcelona, yksi omista suosikkikaupungeistani jo vuosien takaa. Siellä oli häät, pienet suuret häät.
Espanjan Galicia on pullollaan suloisia kalastajakyliä. Yksi suosikeistani on nimeltään Corrubedo.
Oletko sinä järki- vai tunnepohjainen eläjä? Päteekö sama tavassasi matkustaa? Luetko karttoja ja suunnittelet tarkkaan vai kuljetko päämäärättömästi ja spontaanisti, intuitionkin kuljettamana?