Olin Turkissa purjehtimassa ja tutustumassa upeaan Sail For Good -projektiin. Huomasin purjehduksella ja karavaanauksella olevan paljon yhtäläisyyksiä.
Mitä yhteistä on purjehduksella ja matkailuautoilulla? Toisessa liikutaan vetten päällä ja toisessa teitä pitkin, mutta idealtaan nuo kaksi liikkumisen muotoa ovat yllättävänkin samankaltaisia – nyt se on todettu.
Sekä veneellä että autolla voi viettää vapaata elämää ankkuroiden tai parkkeeraten juuri sinne, minne lystää. Toisaalta välillä voi sähkön tarpeen tai muiden mukavuuksien perässä hakeutua satamaan tai leirintäalueelle.
Molemmissa elämä on yleensä melko kompaktia ja yksinkertaistettua. Tiskivuorta ei voi ajon tai seilauksen aikana jättää altaaseen kolisemaan ja vessa pitää molemmissa tyhjentää melkoisen manuaalisesti.
Molempiin liittyy parhaimmillaan uskomaton vapauden tunne, omassa mobiilissa kesämökissä liikkumisen tunne. Tyhjät tiet ja valloittamattomat poukamat, kotoisat nukkumakolot ja tunnelmalliset hetket kynttilän valaisemassa maisemassa.
Aivan kuten espanjalaiselle karavaanarilleni matkailuautomme oli kesän ajan hänen kotinsa, Turkin matkallani tutuksi tullut Panacea-purjevene tulee olemaan kokonaisen perheen koti ensi vuodesta lähtien seuraavat kuuusi vuotta. Aikamoista; ei yksi tai kaksi vuotta, mutta kuusi! Tästä Sail for Good -projektista kirjoittelinkin jo aimmin, ennen Turkin matkaa.
Ennen Turkin matkaani vain matkailuautoilu oli minulle tuttua puuhaa, tosin ei kovin pitkältä ajalta sekään. Parin tunnin lipuminen Helsingin edustalla tai ystäväni järjestämän purjehduskilpailun tuomarointiveneessä istuminen Sisiliassa eivät vastaa mielikuvaani oikeasta purjehduksesta.
Nyt pääsin oikean purjehduksen makuun ja voin sanoa, että sisäinen merimieheni hymyili ei-niin-salaa. Jos olen elänyt elämän tätä elämää ennen, olen varma olleeni merimies. Olen tällainen levoton sielu, joka ei oikein osaa pysähtyä mihinkään ja jonka sielu rauhoittuu horisonttia tuijotellen, kun liian tutuksi tullut satama jää taakse.
Ennen purjehdusta jännitin hieman merisairautta, eihän minulla ollut kokemusta oikeasta purjehduksesta. Toisaalta, enhän tule autossakaan pahoinvoivaksi. Mitäs kuitenkin, jos keikun pää laidan toisella puolen huonovointisena koko purjehduksen ajan? Onneksi tuo pelko oli turha – sisäinen merimieheni oli kuin kotonaan ja keinutus rentoutti mukavasti.
Paras paikka laivasta löytyi keulasta. Se on paras paikka myös huonovointisille, sillä horisonttiin tuijottelu pitää tasapainokeskuksen tyytyväisenä. Keulassa, viralliselta termiltään kokassa, istuskelu oli sitä paitsi hauskinta puuhaa pitkiin aikoihin. Siellä minäkin kikattelin kuin Linnanmäellä konsanaan, aaltojen lyödessä vasten laivan ulkopuolella roikkuvia jalkojani ja kehoni hyppien ylhäältä alas aaltojen tahdissa. Tuntui, kuin olisin ollut yksin koko maailmassa – vain kikatteleva minä ja meri.
Karavaanarini isä on merimies. Hän on mies, jolle meri on harvinaisen tuttu paikka. Sama kaipuu merelle tuntuu aika ajoin nostavan päätään myös isän pojasta. Onpa hän jossakin vaiheessa jo heittänyt ilmoille ajatuksen seuraavasta unelmasta, johon liittyy purjevene.
Sitä ennen haluan kuitenkin vielä kruisailla matkailuautollamme pitkin maanteitä. Meidän kruisailuiden aikana voimmekin sitten seurailla Meretniemien mobiilielämää purjeveneessä ja ottaa heiltä oppia. Kuka ties itsekin hyppään osaksi Panacean miehistöä, kun laiva on jättänyt kotisatamansa ja kuuden vuoden mittainen purjehdus on startannut. Luulen, että trooppiset ja eksoottisilla elukoilla varustetut vesistöt voisivat olla minun unelmieni purjehdusten paikkoja.
Näihin kuviin ja näihin Turkin purjehdustunnelmiin on hyvä heittäytyä vaikka joka kerta, kun levoton mieli alkaa kaivata merille.
Pssssst! Jos purjehdus Turkissa kiinnostaa, kerron teille mielestäni loistavan vinkin ehkä jo seuraavassa jutussa. Sen vinkin avulla sinäkin voit päästä edullisesti purjehtimaan Turkin kauniisiin vesiin. Pysykääs kuulolla.
Mukana Turkin purjehduksella olivat: Aamukahvilla, Blue Wings, Cocoa etsimässä, Fitness führer, @juusohd, @kpunkka, Lapsiperheenmatkat, Otto Izakaya, Sail for good ja Timo Wilderness.
* Matka toteutettiin yhteistyössä Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimiston, Turkish Airlinesin ja Sail for good -projektin kanssa.
