Vuosi 2015 lähestyy loppuaan ja jälleen yksi vuosi elämän seikkailuja on takana. Monta tallattua polkua ja yhtä monta taitettua tiekilomertriä takana.
Vuosi 2015 on ollut merkityksellinen ja upea vuosi. Se on ollut myös hetkittäin melko kuluttava vuosi. Se on ollut ristiriitojen ja vastakohtaisuuksien vuosi, uudistuksen vuosi. Jos nyt ilmaisua maanis-depressiivinen saa tässä yhteydessä edes lievässä merkityksessään käyttää, sillä voisin kuvailla tätä ihmeellistä vuotta. Tuolla sanahirviöllä viittaan tämän vuoden tietynlaiseen ääripäisyyteen, tämän vuoden ääripäiden kautta saavutettuun kauniiseen harmoniaan.
Säikähdyksellä selvittiin
Kai omat haasteellisuuden ääripäät ovat aika lieviä monen muun vastaaviin, mutta itselleni ne ovat olleet suuria juttuja. Yhtenä haasteellisuuden esimerkkinä otan läheltä piti -tilanteen silmäni kanssa. Tilanteen, jolloin hengailin lähes koko heinäkuun verenpunaisen silmän kanssa, jonka pintaan kissani kynsi vahingossa lipsahti. Voin sanoa, että tuo tapaturma säikäytti, eikä kuuden millimetrin haava silmän pinnassa tehnyt oloa maailman onnellisimmaksi. Toisaalta, nyt osaan arvostaa näkökykyä enemmän kuin koskaan. Läheltä piti, todella läheltä piti.
Seurustelu muutti elämän
Tänä vuonna olen joutunut luopumaan tietystä osaa omaa itsenäisyyttäni, vapaasieluisuuttani. Sanat seurustelu ja vapaus eivät kai kulje aivan käsi kädessä. Tämä itsenäinen ja vapaa oman tiensä kulkija on joutunut opettelemaan muutaman vuoden vapaan menemisen jälkeen taas paljon uutta. Se on ollut myös valinta, mutta itsenäisen ja vapaan sieluni kesyttäminen ei ole aina ollut tässä kahden ihmisen yhteisessä seikkailussa niin helppoa kuin kuvittelisi. Enkä voi väittää, että kahden aikuisen ihmisen yhteiselo olisi aina niin mutkatonta muutenkaan. Silti kaikkien vaikeuksien ne kautta olemassa olevat, tosin hieman sekaisin olleet, palaset ovat alkaneet loksahdella paremmin paikoilleen ja odotan uusia seikkailujani sen espanjalaisen kanssa kuin kuuta nousevaa.
Valloitimme Oskari-asuntoautolla monta tuntematonta Suomen kolkkaa ja vietin yli puolet kesäöistä liikkuvassa kodissamme.
Matkojen vuosi 2015
Matkat, mitä kuului matkojeni vuoteen? Matkojeni vuosi oli aika mieletön. Vuosi alkoi Inkoosta, omasta jooga – ja meditaatioretriitistä. Sitten alkoivat matkamessujen hulinat ja suuntasin Tukholmaan. Berliinissä kävin tänä vuonna vain kerran, yhden ainoan kerran. Sitten oli se kesäinen Viron reissukin. Niin, ja Turkin vaellus- ja purjehdusmatka oli yksi vuoden kohokohtia. Toisaalta tähän vuoteen mahtui myös kaksi kaukomatkaa kohteisiin, joista moni unelmoi. Malesian Langkawi vei sydämeni kerta rysäyksellä ja pääsin nauttimaan Malediiveistä sekä Sri Lankasta keskellä Suomen pimeää syksyä.
Ajallisesti suurin osa tämän vuoden matkoista suuntautui kuitenkin armaaseen kotimaahamme, Suomeen. Valloitimme Oskari-asuntoautolla monta tuntematonta Suomen kolkkaa ja vietin yli puolet kesäöistä liikkuvassa kodissamme. Merkityksellisin osa asuntoautoilua oli kuitenkin erään unelman toteutuminen ja samalla rinnalleni liittyi jo alkuvuodesta toinen yhtä intohimoinen matkaaja, jonka kanssa haaveilemme melko samanlaisista asioista. Hippipakuhaaveiluni muuttui siis totiseksi todeksi ja nipistin itseäni useammin kuin kerran herättääkseni itseni unesta hetkinä, kun huristelimme yhdessä kauniissa (vaikkakin koleassa) Suomessa. Aika mieletöntä.
Sen lisäksi, että kävin paikoissa, koin myös unohtumattomia hetkiä. Istuin helikopterin kyydissä talvisen Helsingin yllä, kävelin Tukholman kattojen päällä, riippuliidin jossakin Thaimaan ja Malesian välissä, uin salatussa vesiputouksessa, grillasin tähtitaivaan alla hiljaisella rannalla, istutin riisiä, katsoin laskevaa aurinkoa veneen kannelta Langkawilla, istuin purjeveneen kokassa Turkin ja Kreikan välissä, meloin Saimaan vesillä, vierailin seitsemässä kansallispuistossa, snorklailin kilpikonnien kanssa, katsoin villiä elefanttia silmiin ja tein niin paljon kaikkea muutakin, jonka listaamiseen saataisi mennä viikko tai kaksi.
Vuosi 2015, se oli hyvä ristiriitojen vuosi se. Se oli oikeastaan yksi ikimuistoisimmista vuosista koskaan.
Muutin tämän kaiken lisäksi uuteen kotiin, söpöön puutaloon, ja aivan pian poikaystäväni muuttaa taloon, josta tulette vielä kuulemaan. Siihen talopakettiin kuuluu myös soutuvene ja merenranta. Uudenlainen Helsingin valloitus alkaa aivan pian.
Vuosi 2015, se oli hyvä ristiriitojen vuosi se. Se oli oikeastaan yksi ikimuistoisimmista vuosista koskaan. Olihan se nyt aika ainutlaatuinen ja hieno vuosi. Ehkä näin tosin tuntuu jokaisen vuoden päättyessä? Olen kiitollinen vuodesta 2015 ja samalla otan innolla vastaan seuraavan vuoden. Toivottavasti sinunkin vuotesi oli jännittävä. Toivottavasti se jätti edes jonkinlaisen muistijäljen. Toivottavasti sait seikkailla tarpeeksi ja toivottavasti sait iloa tämän viidakkoseikkailijattaren tarinoinnista!
Kiitos, kun olette jaksaneet tutkia maailmaa kanssani tänäkin vuonna. Oli muuten myös yksi vuoden kohokohtia olla ehdolla vuoden parhaaksi matkablogiksi, kiitos siitäkin. Ensi vuodelle luvassa paljon uusia ja jänniä seikkailuja sekä pohdintoja. Suuria uudistuksiakin on luvassa. Sitä ennen pysähdyn vielä hetkeksi jouluun, jos suinkin levoton sieluni malttaa. Aion ainakin yrittää.
Mukavaa joulunaikaa kaikille ja upeaa vuotta 2016!