Suomen saaristo on loistava kohde kesäseikkailuille. Ahvenanmaan ja Turun saaristossa riittäisi tutkittavaa moniksi viikoiksi.
Reissu Suomen saaristoon on vielä tuoreessa muistissa. Ei siksi, että jalkataipeessani on edelleenkin pieni puremajälki muistona juuri sitä kohtaa erityisen herkullisena pitäneestä punkista, vaan onnistuneen elämyksen ansiosta. Hieman vajaan viikon mittainen matka Suomen saarille oli kotimainen versio saarihyppelystä. Tiesittekö muuten, että pelkästään Ahvenanmaan saaristossa on yli 6700 saarta?
Matka oli itselleni virallinen työmatka ja roolini oli toimia emäntä-bloggaajana ulkomaalaisten matkabloggaajien porukassa. Kaksitoista toisilleen ennestään tuntematonta ihmistä yhteisellä matkalla voi olla joko unelma tai piinaava painajainen. Meidän tapauksessa kyseessä oli onneksi melkoinen unelmareissu, jota aurinkokin valaisi lähes koko matkan ajan. Jossakin vaiheessa matkaamme seuraan liittyi myös täysikuu, joka valaisi kesäöitä saaristossa maagisella tavalla. En olisi malttanut mennä edes nukkumaan, halusin vain fiilistellä kesän taikaa.
Jos joku voi saada parhaan mahdollisen kuvan meidän Suomesta, on se täällä hyvän sään salliessa seikkaillut matkailja. Vaikka kuinka yrittäisi itselleen vakuuttaa muuta, kelillä on väliä. Me kaikki tosin tiedämme, ettei syy matkustaa Suomessa ole koskaan pelkkä sää.
Matka alkoi Ahvenanmaan saaristosta
Seikkailumme alkoi Ahvenanmaalta. Suurin osa porukasta rantautui Ahvenanmaan maaperällä Tukholman suunnata tulevalla paatilla, itse saavuin paikan päälle Turusta. Kättelyt ja muut virallisuudet hoidimme koko porukan löytäessä toisensa Maarianhaminan laivaterminaalissa, josta matka virallisesti starttasi.
Bussi vei monenkirjavan joukkiomme meren äärelle, josta jatkoimme venekuljetuksella etenpäin. Venematkan aikan kuvittelimme nähneemme uivan hirven, mutta se olikin vain joku kivi. Hirvet tosiaankin voivat uida ja Ahvenanmaalla niiden bongailu ei ole mikään mahdottomuus, samoin kuin ei ole vedessä ilakoivien hylkeidenkään.
Mikäs sen parempi tapa aloittaa matka ja kyseiseen hetkeen keskittyminen kuin joogatunti pienellä saarella, meren äärellä? Pieni ja koruton Klobben oli oman matkani kohokohta ja sieltä meidän porukan suuri seikkailu virallisesti alkoikin. Jokin siinä koruttomassa paikassa osui ja upposi, mutta siitä ja muista saariston majapaikoista lisää myöhemmin.
Ahvenanmaan kaunis ja karu saaristo on erittäin toimiva kohde ulkoilmaihmisille, jollaisiksi moni meidänkin bloggaajaporukasta itsensä mieltää. Meloimme, pyöräilimme ja tietysti herkuttelimme. Ahvenanmaahan on lähiruoan ystävien mekka. Tuntuu, että lähiruoan merkitys on noilla saarilla on erityisen suuressa roolissa. Maailma kiittää.
Majoituimme matkan aikana kolmessa erilaisessa paikassa, joista kaikki olivat omalla tavallaan ainutlaatuisia ja upeita. Yhden yön vietimme kotoisalla saarella, upean rauhoittavassa saaristolaismiljöössä. Silverskärin saari on kuin suoraan jostakin saaristolaisdokumentista punaisine venevajoineen. Saunoimme, uimme täysikuun loisteessa, ihastelimme sateenkaarta, yritimme bongata uivia hirviä ja vain oleskelimme, nautiskelimme.
Toisen yön nautimme pienestä luksuksesta ja oleilu Havsviddenin kallioilla sijaitsevissa ja moderneissa Cliffhouse-taloissa oli jotain, mistä olin itse jo jonkin aikaa haaveillut. Eipä poreissa lilluminen merinäköalatalossa tuntunut muitakaan haittaavan. Myöhään illalla väsytti, mutta en missään nimessä voinut jättää saunomista merinäköalalla välistä. Toisaalta myöskään aamulla en malttanut nukkua pitkään, halusin vain saada suurimman osan Havsviddenin kakkua ja nauttia siellä vietetyistä hetkistä.
Ahvenanmaan saaristosta Turun saaristoon
Matkaan kuului myös laivamatka Turkuun. Viimeiset kaksi yötä vietimme Turun saaristossa, jossa Pensar Syd tarjosi meille todella autenttisen saaristolaiselämyksen. Elimme yksinkertaisesti, luonnon kanssa harmoniassa sekä luonnonmukaisia arvoja kunnioittaen. Tällä saarella muutama porukastamme joutui poistumaan mukavuusaluueeltaan ja asioimaan vessatarpeensa kuivakäymälässä. Heidät pistettiin myös joidenkin mielestä hullujen hommiin, hakkaamaan itseään saunavihdalla.
Poimimme villiyrttejä, meloimme, saunoimme ja elimme juuri sellaista suomalaista saarielämää, jonka aikana unohtaa kaiken muun ja jolloin päivät menevät sekaisin. Kaikki meistä olisivat voineet jäädä Pensar Sydille yksinkertaisten asioiden äärelle rauhoittumaan pidempäänkin, mutta matkan viimeinen etappi oli pyöräily saaristossa, Kirjaisilta Nauvoon. Reissun päättyessä hörpimme vielä hieman oluita entisen pääkaupunkimme maisemissa.
Kippis ja skål onnistuneelle reissulle, johon liittyviin tarinoihin palaan vielä tarkemminkin.
LUKUVINKKI: Missä majoittua Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa? Lue juttu täältä.
Kiitos aivan upeasta postauksesta. Olen kyllä niin iloinen, että sää suosi ryhmää noin upeasti. Itselle tuli todellinen kaipuu Ahvenanmaalle, jossa usein purjehdimme, mutta nyt on ollut useamman vuoden tauko. Toisaalta houkuttelisi myös kokea toisenlainen Ahvenanmaa ja yöpyä erityisesti tuolla Klobbenilla ja Havsvindenissä, ehkä alan suunnittelemaan parisuhdereissua noihin upeisiin maisemiin:) Myös joogaretriitti tuolla Klobbenilla olisi mahtava kokemus!
Parisuhdereissu on hyvä idea! Havsviddenin puitteet ovat sellaiseen mitä mainioimmat. Samoin loistava idea on myös hyvinvointiloma ja somedetox/joogaretriitti Klobbenilla. 🙂
Kelillä todellakin ON väliä, etenkin Suomessa. Ihanaa, että sää teitä noin helli. Ihanat kuvat, ihana Suomi <3
Todellakin ja kiitos! Elokuussa kelit eivät ihan suosi, grrrrrh. Missä se aurinko nyt on? 🙂
Ei kyllä hienompaa Suomen saaristoa olisi voinut bloggaajille esitellä. Ihan näin suomalaisenakin tulee kaipuu yksinkertaisten asioiden juurelle. Hieno Suomi!
Sanos muuta! Ja meillä oli niin hieno tuuri kelien kanssa, aivan mieletön. Kauniin kuvan saivat nämä bloggaajat meidän saaristosta, itsekin vaikutuin <3.