Matkustajamäärien lisäännyttyä maailmalla, myös matkailun varjopuolet nostavat päätään enenevissä määrin. Roskaiset rannat eivät ole enää harvinainen näky missään päin maailmaa.
Vuosi on vaihtunut toiseen, hyvää alkanutta vuotta 2015 siis kaikille! Olin ajatellut aloittaa tämän vuoden jutut purkamalla hyvää oloani uuden vuoden joogaretriitin jäljiltä, mutta juuri saamani tekstiviesti sai minut muuttamaan mieltäni. En aio vuoden ensimmäisessä jutussa keskittyä itseeni vaan johonkin paljon suurempaan. Vaikka yleensä haluan kirjoitella enemmän niistä kivoista kokemuksista ja keskittyä hyvään sekä fiilistellä, nyt en tee sitä. Pahoittelut jo etukäteen.
Näin vuoden vaihteessa on loistava hetki ottaa puheeksi muutos ja uudistus. En aio paasata mistään; haluan vain, että ajattelette edes pienen hetken. Aloitetaan tämä niin sanottu antipaasaus kirosanalla. Se kirosana on muovi.
Muovia ja roskia Balin rannoilla
Balilla surffaamassa oleva ystäväni kertoi tekstiviestissään sairastuneensa likaisen meriveden takia. Meriveden, jossa lilluu kaiken muun lisäksi muovipusseja, pakkausmateriaaleja ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. En aio viedä tätä (muka) antipaasausta aiheeseen roskaaminen, vaikka toisaalta voisinkin. Nyt karvat nostaa pystyyn muistikuva suomalaisesta naisesta, joka heitti roskia laguuniin Galapagossaarilla. Tukistus tälle naiselle, mutta nyt keskitytään enemmän muoviin.

Muovia ja roskaa kaikkialla maailmassa
Bangkokin jokainen vaatemyyjä laittaa pienimmänkin ostoksen erilliseen muovipussiin. Vesi juodaan kaikkialla muovipulloista, koska monessakaan paikassa ei ole Suomen tavoin puhdasta vettä. Yksittäinen ihminen juo kuumassa maassa useamman litran vettä. Niinpä, aika monta tyhjää muovipulloa kertyy tällä pallolla päivässäkin. Moni näistä pulloista ja pusseista päätyy mereen, jossa merenelävät, kuten ihanat kilpikonnat, luulevat niitä ravinnoksi.
Muistan Marokon teiden varret täyttävät roskat, etenkin kuiviin pensaisiin kiinnittyneet muovipussit. Muistan päivittäiset snorklailureissuni Indonesiassa, kun joka päivä keräsin käsin vedestä ison kasan muovia; maustepusseja nuudeleista, muovipusseja ja karkkipapereita. Muistan surffiaallot, joiden seassa on kasa roskia ja bussinkuljettajat, jotka heittävät roskansa suoraan auton ikkunasta ulos. Muistan kävelyn Balin rannalla, joka oli täynnä roskia. Kaunis paratiisiranta oli siitä näystä kaukana. Toisaalta muistan myös hippiporukan, joka siivoili rantoja Intiassa.
En aio jutuissani ryhtyä maailmanpelastajaksi, sitä ei kukaan voi tehdä. Jatkossakin haluan nähdä roskien seasta sen kauniin rannan ja sen ilmoilla leijailevan perhosen, mutta on myös tärkeää tiedostaa matkailun ja ihmiselon vaikutuksia tähän ainutlaatuiseen planeettaamme. Me voimme tehdä edes oman osamme ja jakaa tietoamme eteenpäin.
Omilla valinnoilla on väliä
Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa, edes vähän. Meillä suomalaisilla on tietotaito. Me tiedämme, että roskia ei heitetä luontoon. Kaikilla ei tätä tietoa ei ole, eikä kierrätys edes kuulu sanavarastoon.
Ehkä edes tämän tammikuun tai jopa helmikuunkin ajan meistä jokainen voisi miettiä valintojaan. Mitäs, jos ottaisitkin seuraavalle kauppareissulle mukaan kangaskassin? Mitäs, jos yhtä omenaa ei tarvitsisikaan pakata pakastepussiin? Mitäs, jos niitä pakasteitakaan ei laitettaisikaan pussiin? Ehkä omalla reissullasi Thaimaassa poimit vedessä vastaan tulevan roskan mukaasi ja kujetat sen vaikka sitten sinne poltettavien roskien kasaan. Ehkä et joka kerta osta uutta pullotettua vesipulloa Intiassa, vaan etsit paikan, joka filtteröi vettä tehokkaasti.
Tässä siis pieni haaste vuoden alkuun, toivottavasti otat sen vastaan. Ainakin minun surffiaaltoni ja sukelluksilla kohtaamani kaverit tykkäisivät siitä. Ensi kerralla mennään taas iloisemmissa aiheissa, lupaan sen. Ihanaa alkanutta vuotta, tehdään tästä vuodesta parempi ja tiedostavampi!
LUKUVINKKI Seikkailijattarissa: Bali – paratiisi vai kaatopaikka?
Hyvä juttu ja aihe, josta pitäisi puhua enemmänkin. Ja jokaisen miettiä niitä pieniä valintoja. Usein reissussa ihmettelen, miksi ihmiset juovat pullovettä, aika monessa maassa kun voi sitä hanavettäkin juoda.