Rakas joulupukki,
Ai mitä toivon joululahjaksi? Sen lisäksi, että minulla on jo kaikkea ja enemmänkin?
Toivon aikaa. Toivon kiireettömiä hetkiä ja hetkestä nauttimisen taitoa. Sitä, ettei mieli ole aina menneessä tai tulevassa.
Toivon taitoa haaveilla, mutta myös rohkeutta toteuttaa haaveita, villeimpiäkin unelmia.
Toivon myös juurtumista, kodin tunnetta. Toivon silti, että kipinä seikkailuun ja uuden kokemiseen pysyy. Koti voi olla myös mielentila.
Toivon kärsivällisyyttä. Toivon kykyä ymmärtää, ettei kaiken tarvitse tapahtua heti. Ymmärrystä, että asiat tapahtuvat oikealla hetkellä.
Toivon mielenhallintaa. Sitä, ettei pelolle anna valtaa ja sitä, ettei kaikkia mielihaluja tarvitse tai kannata seurata. Kaikki halut eivät ole hyväksi meille.
Toivon kykyä seurata sydämen ääntä. Sitä, että erottaa sydämen toiveet mielen järkeilyistä ja ulkoapäin opituista asioista, joita pitäisi tehdä tai haluta.
Toivon oikeanlaisia kohtaamisia. Toivon tielleni niitä ihmisiä, jotka opettavat minulle tärkeitä oppitunteja. Ihmisiä, joiden kautta kasvaa ihmisenä.
Toivon hyvinvointia, fyysistä ja henkistä. Mielenrauhaa, tasapainoa ja terveyttä. Toivon niitä itselleni ja muille.
Toivon yhteisymmärrystä ja avarakatseisuutta. Kykyä ymmärtää toinen toisiamme, vaikka tulisimmekin erilaisista taustoista.
Kaiken tämän lisäksi toivon vielä lisää auringonpaistetta, ikimuistoisia hetkiä, viidakon ääniä, elämää luonnossa, joogatunteja, tanssin taikaa, kaunista musiikkia, uusia ja vanhoja matkakohteita, eläinkohtaamisia, inspiraatiota, hedelmiä ja herkkuja, takkatulta, retkiä, rakkautta, ystävyyttä, uusia taitoja, rauhaa ja omaa bungalow-mökkiä tai puumajaa.
En minä paljoa toivo, enhän? Samaan aikaan olen kiitollinen kaikesta ja lupaan tyytyä hieman vähempäänkin. Sitä paitsi, tänä vuonna en edes ollut niin kiltti tai paras versio itsestäni. Välillä olin yksi kiukkupussi. Ensi vuonna lupaan olla parempi.
Laura
Rauhallista aattoiltaa.