Juna kiitää kovaa vauhtia Pohjois-Saksan tasaisella maaperällä. Maisemat ikkunan takana vaihtuvat ja pelto vuorottelee metsän kanssa. Ympärillä kuuluu lähinnä saksan kieltä, taidan olla vaunun ainoa muukalainen. Olen matkalla Hannoverista Hampuriin, josta lennän pienen kiertotien kautta takaisin Helsinkiin.
Matka, jolta en tiedon puutteen vuoksi oikein osannut odottaa mitään, oli täynnä positiivisia yllätyksiä. Tuntuu kuin olisin ollut tällä matkalla jo pidempään kuin neljä päivää. Maisemat ja tunnelmat ovat vaihtuneet elokuvan lavastemaisista puitteista teollisempaan miljööseen ja nätistä söpöön, klassiseen sekä rosoiseen.
Koska matka oli *blogimatka, en valinnut matkakohteita tai matkaseuraa itse. Matkalla olin kahdestaan Norjassa asuvan britin, Andyn kanssa. Minua vanhempi reissaaja kertoi huikeita reissutarinoitaan. Hän on muun muassa ajanut Saharan läpi ja asunut Afrikassa, liftannut pitkin poikin ja asunut Berliinissäkin. Meillä riitti juteltavaa, vaikka emme oikeasti edes tunne toisiamme sen paremmin.
Kohteita matkalla oli kolme ja välimatkat taitettiin junalla, kuten interreilaamassa konsanaan. Rinkka selässäni suhailin Saksan junilla ja mieleeni nousi monen monta reilimuistoa yli kymmenen vuoden takaa. Ehkä muuten sellainenkin reissu olisi hauska ottaa joskus uusiksi.
Seikkailu alkoi ehkä yhdestä Saksan näteimmistä paikoista, Lüneburgista, joka osoittautui uskomattoman kauniiksi ja eläväiseksi paikaksi. Seuraava etappi oli pieni kaupunki nimeltä Celle, joka on tunnettu kuninkaallisesta historiastaan ja vanhoista puutaloistaan. Matkan viimeinen paikka ja samalla suurin yllättäjä oli Hannover, josta olin kuullut enemmän pahaa kuin hyvää. Me löysimme kaupungista sen kaikkialta etsimäni Berliini-fiiliksen, sopivan rosoisuuden ja boheemiuden. Hannoverin tutkiminen jäi näin lyhyellä pyrähdyksellä kesken ja tuon kaupungin aion yhdistää joskus vaikka Berliinin reissuun.
Koko matkan ajan helle helli meitä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, enkä joutunut kertaakaan käyttämään pitkiä vaatteita. Vetelin kaikki päivät hellemekoissa ja shortseissa, aurinkolasit silmillä. Olimme tropiikissa! Kuinka paljon voikaan rakastaa kesää ja aurinkoa?
Seuraavien viikkojen tai päivien aikana pääsen kertomaan teille, missä sijaitsee Hannoverin makeimmat kuppilat, kattoterassit ja rantabaarit. Kerron teille myös perinteisemmistä saksalaisista paikoista ja niiden kauneudesta. Kerron hippibusseista ja melontaretkestä, kerron myös hotelliöistä paikoissa, jollaisiin en omilla lomillani yleensä päädy.
Kiitos ja kumarrus, helteinen Ala-Saksin osavaltio! Oli hauska tutustua, näytit minulle uuden kiinnostavan puolen Saksasta – suuren rakkauteni rinnalle.
*Matka toteutettiin yhteistyössä Saksan turismitoimiston kanssa, osana suurempaa NordicTB-blogikollektiivin #citybreakgermany -kampanjaa. Kaikki mielipiteet ovat omiani ja juttujen aiheet valitsen itse. Seuraa ihmeessä myös muita kampanjan juttuja ja inspiroidu Saksasta uudella tavalla.
I just got back from an organized blogtrip to Northern Germany. We (I traveled with a British but Norway-based Andy) explored that region by train, and I almost felt like I was interrailing in Europe. Before my trip, I did not know anything about places called Celle, Lüneburg or Hannover before my short visit but I learnt that Northern Germany has got very beautiful small towns that nobody seems to know about. The small towns are like straight from old movies, and Hannover was a big surprise with it´s mixture of old and new, classical and bohemian. And what is best, the heatwave followed our trip during all the four days. I think one can never get enough of sunshine.
Kivan kuuloinen kampanja tuo #CityBreakGermany, Saksa kun on tosi lähellä ja sieltä löytyy niin paljon pieniä mutta upeita paikkoja, joista ei välttämättä muuten kuulisi. Hauska myös, että pääsitte matkustamaan junilla – Euroopassa se on niin helppoa! 🙂
Mukavan oloinen reissu teillä! Luinkin Andyn Lüneburgin postauksen ja kaupunki vaikutti varsin viehättävältä. Itse palasin viime yönä Münchenistä niin ikään osana #CitybreakGermany -kampanjaa. Meidänkin ohjelma saapui mukavasti vuorokautta ennen reissua, niin oli hieman omat haasteensa reissuun valmistautumiseen. Neljä päivää Münchenissä sujui upeasti ja sinne on pakko vielä palata, sillä niin paljon jäi tekemättä ja kokemata. En tiedä johtuuko Seppo Rätyn kommentista ”Saksa on paska maa” se, että suomalaiset käyvät loppujen lopuksi aika vähän Saksassa. Maa on erittäin monipuolinen ja esimerkiksi isoista kaupungeista Berliini ja München ovat täysin erilaisia. Sitten on nämä pienemmät kaupungit, jotka on itselle jääneet vielä varsin vähälle. Saksassa on helppo kuitenkin matkustaa niin junilla kuin autolla, joten sinne täytyy lähteä kyllä pian uudestaan.
Saksalla on matkailumaana varmasti paljon enemmän annettavaa kuin moni osaa ajatella. Itseänikin tämä maa kiehtoo! 🙂
Lüneburgin kadut näyttävät kyllä ihanan tunnelmallisilta <3
Saksassa on hienoja pikkukyliä ja upeita maisemia, mutta aivan liian vähän on tullut siellä käytyä. Lähinnä se on saanut esittää läpikulkupaikkaa matkalla Sveitsiin.
Mieheni aina sanoo että sopisin luonteeni puolesta asumaan Saksaan. En tiedä onko se kettuilua vai kohteliaisuus. Mutta siitä asiasta olen varma että saksalaiset tekevät maailman parhaat autot. Olen ajanut sellaisilla jo – herraparatkoon – 21 vuotta! 🙂
Aa te olitte Andyn kanssa samalla matkalla! Katsoin että hänkin tuolla oli mutta en jotenkin silti tajunnut että se oli sama matka. Andy on mukava tyyppi. Oltiin silloin NBE:n aikaan Mikkelissä yhdessä ja tavattiin sattumalta kuukausi myöhemmin Dubaissa. Pieni on matkabloggaajien maailma. 8D
Kiva on Saksakin. Jonkin verran kiersin Saksaa joskus… Tosi kauan aikaa sitten. Silloin kun vielä kuvattiin filmille. Olisi kiva käydä kiertämässä uudemmankin kerran. 🙂
Jään mielenkiinnolla odottamaan Saksan reissupostauksia 🙂
Näytätpä söpöltä! Ja olet käynyt paikoissa, joista en ole koskana kuullutkaan. Sehän on oikeastaan parasta, kun lähtee matkaan ilman mitään ennakko-odotuksia ja sitten löytääkin mielenkiintoisia juttuja. Minulle koko Saksa on ihan tuntematon, mutta varmasti löytäisin itsekin sieltä kivoja juttuja, jos lähtisin matkaan. Ja ihanaa, että siellä on ollut noin lämmin. Kesä <3.
Saksassa kyllä kauniita ja suloisia pikkukaupunkeja riittää. Harmittaa, kun en Hanoverissa ehtinyt käymään, vaikka maassa olin lähemmäs viisi kuukautta. No tuun täältä sitten lukemaan vinkit ja meen joskus (mun tavoite on vierailla jokaisessa osavaltiossa). 😀
Saksa on yllättävän kiinnostava kyllä! Mä olen käynyt siellä vain kerran, Kölnin ja Düsseldorfin suunnalla. Olin ennakkoon olettanut, ettei siellä ole mitään ja tylsä maa, mutta siellähän oli vaikka mitä.
Pohjois-Saksassa on hiukan tullut pyörittyä, vaikkakaan ei näistä paikoista muissa kuin Hampurissa. Mutta tykkään kyllä Pohjois-Saksasta, niin kuin Saksasta yleensäkin! <3 Muiden reissaajien kanssa on kiva olla reissussa, kun puhuttavaa on jännempiäkin asioita kuin perus mitä teet työksesi jne…
hieno ero hotellissa rinkkatyttö ja klassinen sisustus! Hannover näytti kauniilta mutta muistutti Versaillesia. Pitäisi kyllä välillä lähteä spontaanisti tutkimaan eri kyliä eikä aina tehdä mielettömiä suunnitelmia.
Olipas harmillisen heikosti informoitu etukäteen ohjelmasta, mutta mikäpä siinä seikkailulle lähtiessä. Pakkaamisen kannalta vähän arvaamatonta tosin. 🙂
Saksan luontokohteet onkin meillä ollut aika pitkään jo listalla, vähän pyöräilyä, viinitiloja ja pieniä kaupunkeja. Ei näytä menevän ihan huti ne odotukset. Nähtäväksi jää milloin ne tulee toteutettua. Ihania kuvia! 🙂
Välillä pieni yllätyksellisyys on kivaa, vaikka malttamattomana ihmisenä haluaisin tietää kaiken nyt ja heti :). Pakkaaminenkin meni hyvin, kun tiesin viettävämme aikaa lähinnä kaupungissa ja hellettä oli luvattu. Saksa on kyllä kaunis maa, josta monellekaan ei ensimmäisenä tule mieleen sana ”nätti”. Saksasta saatte varmasti hyvä yhdistelmän pieniä kaupunkeja, pyöräilyä ja viiniä!
Ihania paikkoja! Ja minulle entuudestaan tuntemattomia paikannimiä, Hannoveria lukuun ottamatta. Nyt alkoi kiinnostaa tutustua Saksaan enemmänkin, sillä siellähän taitaa olla vaikka mitä kivaa! 🙂
Celle on jostain muinoin toteutetulta Saksan roadtripiltä jäänyt mieleen kivana kaupunkina. Vähän outo ajatus minusta tuo lähteä jonnekin mistä ei odota mitään (eli ei ollut ehkä ajatellutkaan lähteä sinne, mutta kun tilaisuus tarjoitui, niin mentiin nyt sitten), mutta toisaalta juhannusreissumme Ahvenanmaalle sisälsi kyllä vähän samoja piirteitä. Ahvenanmaan olimme itse selkeästi valinneet, että tänne voisi kesällä lähteä, mutta missä siellä jäi sitten pitkälti Visit Ålandin varaan ja hyvää työtä he asian tiimoilta tekivät!
Lähinnä siis tarkoitin, että ei ole odotuksia, koska ei tiedä paikasta mitään ennaltaan. Jos on itse suunnitellut matkan alusta loppuun, tietää odotuksensa. Itse koen, että on hyvä asia päätyä välillä paikkoihin, joihin ei muuten ehkä edes osaisi haluta mennä. Monesti yllättyy todella positiivisesti ja koen, että joka ikisellä maailman paikalla on jotakin annettavaa ja jokaisessa paikassa on jotakin kaunista ja kiinnostavaa. On täysin oma valinta, mihin aikansa pistää, joten ilman minkäänlaista kiinnostusta en valitsisi käyttää omaa aikaani tällaiseen, vaikka tilaisuus tulisikin. Matka oli siis kaikin puolin hieno ja löysin upeita paikkoja, joiden olemassaolosta en edes aiemmin tiennyt.
Saksa ei kuulu lempipaikkoihin, vaikka eihän siinä mitään vikaa ole sitten kun sinne pääsee. Münchenistä tykkäsin enemmän kuin Berliinistä. Ehkä Pohjois-Saksalle pitäisi antaa joskus vielä mahdollisuus.
Voi, kivalta blogimatkalta kuulostaa. Joskus on hyvä vähän ”pakotettunakin” eksyä uusiin paikkoihin, löytämään niitä uusi rakkauksia. Noi Lunebergin kadut värikkäine taloineen tuovat täysin mieleen Ruotsin eteläkärjen Ystadin, jossa olin keväällä ensimmäistä kertaa. Söpöjä!
Saksa on alkanut vaikuttaa kovin houkuttelevalta reissukohdevaihtoehdolta viime aikoina, kiitos matkablogien! Olen käynyt vain Berliinissä (njääh, pitäisi kai antaa toinen mahdollisuus), Munchenissa (tykkäsin) ja ajanut maan läpi muutamalla yöpymisellä. Paljon on siis näkemättä, liian paljon 🙂
Saksaan mahtuu kyllä monenlaista ja tässä jutussa oli monta paikkaa, jossa en ole vielä käynyt. Pitänee siis järjestää lisää reissuja tuonne. Mä matkustan mielummin autolla kuin junassa mutta kieltämättä junasta voi nähdä paljon sellaista mitä autolla ei.
Toi rinkkakuva on kyl hyvä. Hiukan sellainen, kun olisit astunut narujen yli paikkaan missä ei saisi olla 🙂
Piti heti ruveta googlettamaan, mitä ovat nämä Lüneburg ja Celle, ja ne toden totta vaikuttavat viehättäviltä kaupungeilta, sellaisilta pikkukaupungeilta, joihin ihan varmasti ihastuisin. Pitänee minunkin antaa Pohjois-Saksalle vielä tilaisuus yllättää. Ja mielenkiinnolla jään seuraamaan sinun seuraavia juttujasi Pohjois-Saksasta.
Nauratti tuo rinkkakuva hienossa hotellissa jo ennen kuin luin kuvatekstiäkään. Tunnistin kyllä itsenikin siitä. 🙂 Näistä mainitsemistasi paikoista olen käynyt Hampurissa, ja tykkäsin kyllä! Tuo Luneburg näyttää supersöpöltä, ihme kun nimikään ei ole koskaan tullut vastaan.
Joo, tuollainen fiilis minullakin on ollut, etten oikein sovi rinkkani kanssa näihin kuninkaallisiin kuvioihin, tai muutenkaan hienompiin paikkoihin ja etsiydyn mielummin vähän rosoisempaan ympäristöön. Tähän jälkimmäiseen sain kunnolla tuntumaa Hampurissa. Valitettavasti minun reissullani aurinko ei hellinyt.