Mustetta ihoon Borneolla

Borneolla elää tatuointiperinne, joka auttaa ymmärtämään oikeiden nykyajan tribaalien eli heimotatuointien tarinaa.

Olen lähtökohtaisesti tatuointien ystävä. Omani edustavat minulle tärkeitä asioita. Ranteessani lentelee lintupariskunta, selässä perhonen ja jalkapöytääni koristaa värikäs pala tropiikkia, pala paratiisia. Paratiisi tosin odottaa pientä fiksausta, mutta jostakin kumman syystä olen vältellyt tuota hetkeä. Jalkapöytä ei ole se kivuttomin paikka tatuonnille, voin kertoa.

Viime talvena istuin myös yllättäen balilaisella, tuttavieni omistamalla tatuointistudiolla, melkein jo neula ihollani. Pojat olisivat halunneet jotain puuhaa siinä sadetta pidellessämme. Päätin kuitenkin tuolla hetkellä jättää ihoni rikkomisen väliin, koska olin jatkamassa matkaani Malesian Tioman-saarelle. Uusi tatuointi kun vaatii huoltoa, eikä hiki ole tatuoinnin paras ystävä.

Tiomanilla ymmärsin tehneeni erittäin hyvän ratkaisun jättäessäni tuon tatuoinnin väliin, koska saarella kuhisi keskimääräistä verenhimoisempia kärpäsiä, jotka hyökkäsivät innokkaina kaikkiin pieniinkin haavoihin kiinni.

Borneon Iban-tatuointeja

Kolmen vuoden takaisella Borneon reissullani istuskelin myös tatuointistudiolla Kuchingissa. Tuolloin olin päätynyt jälleen reissututtavuuksien kautta kyseiselle Borneo Headhunter-tatuointistudiolle.

Hostellilla tutuksi tulleet reissaajapojat ottivat minut mukaansa seuraamaan vierestä, kun uuden tuttavuuden ihoon ruvettiin kirjaimellisesti hakkaamaan (no joo, naputtelemaan) aitoa Borneo-tatuointia.

Ainakin toinen tatuoijista oli juuriltaan aito pääkallonmetsästäjä, Iban-heimon edustaja. Pääkallonmetsästys on ainakin omien tietojeni mukaan loppunut tuolla, mutta olihan se silti aika jännittävää tietää tuonkin heimon historiasta.

Tatuointi tehdään bambutikulla naputtaen

Kuvat hakataan ihoon bambutikun avulla ja tämä menetelmä ilmeisesti sattuu nykyaikaisia menetelmiä vähemmän. Kipu on tietysti yksilöllistä. Kuva parantuu muutamassa päivässä, joten reissaajatkaan eivät joudu montaa viikkoa pysymään poissa auringon alta tai vedestä.

Tatuoinneilla on vahvoja symbolisia merkityksiä ja ne kuuluvat vahvasti esimerkiksi juurikin tämän mainitsemani heimon kultttuuriin. Miehille yleinen tatuointi on esimerkiksi molempiin olkapäihin hakattavat kukkaa muistuttavat kuviot. Muistaakseni nämä kukat symboloivat pojan muuttumista mieheksi. Tällainen kukka britti-Joen käteen naputeltiin.

Myöhemmin Borneon reissullani näin lisää näitä täysin tatuoituja heimolaisia vieraillessani perinteisessä Long house -talossa.. Upeita, suuria, vaikuttavia kuvia. Kuvitella, että heidän kulttuurissaan tatuoinnit ovat olleet yleisiä jo paljon ennen meitä. Harmi, että jossakin vaiheessa länsimaissa juurikin nämä heimotatuoinnit, tribaalit, saivat hieman huonon maineen yleistyttyään liikaa. Fakta kuitenkin on, että heimotatuoinnit ovat oikessa ympäristössään upeita ja merkityksellisiä – me vain omimme kulttuurin.

Itsekin olin aikeissa ottaa jonkun aidon Borneo-tatuoinnin ihooni matkamuistona ensimmäisestä Borneon reissustani. Se olisi luultavasti ollut joku naiseuteen liittyvä kuva, kuten lintu. Tällä tatuoinnilla olisi todellakin ollut tarina sen taustalla. Reissuohjelmaani sopivia aikoja ei tatuoijan kalenterista tosin löytynyt, joten jouduin jatkamaan matkaani Kuchingista ilman uutta kuvaa ihollani. Ehkäpä ensi kerralla sittten, jos siltä vielä tuntuu. Suosittelen siis etenkin Erneston asiakkaaksi haluaville, Iban-tatuoinnista kiinnostuneille, ajan varausta etukäteen. Samaan aikaan kannustan myös miettimään, onko turisti oikea ihminen kantamaan häviävälle heimolle perinteistä tatuointia.

 

 

 

 

Leave A Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate