Minun Berliinini

Vaikka maailmassa riittää tutkittavaa, joihinkin paikkoihin on silti vain niin ihanaa palata uudelleen ja uudelleen. Varsinkin, kun joka kerta sinne saapuessaan tuntee tulleensa kotiin. Tällainen suhde minulla on Berliiniin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä – jalat alta vievää sellaista. Tästä tuttavuudesta haluan kuoria kaikki sen ulottuvuudet niin pitkään, kun se tuntuu oikealta.

Saksan pääkaupunki, inspiroivasta Berliini. Lähdin sinne ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ikään kuin sokkotreffeille. En koskaan ollut siellä käynyt, mutta moni oli sitä minulle suositellut. Moni sanoi minun varmasti tykkäävän siitä, hullaantuvan jopa.

Vuokrasin tuolloin huoneen kaupungista, josta olin kuullut hyvää ja päätin asettua sinne kuukaudeksi. Halusin tutustua Berliiniin.

Nyt olen jo pudonnut laskuista Berliinin ja minun tapaamisten välillä. Ehkä seuraava kerta tulee olemaan visiitti numero 14. Olen viettänyt aikaa kaupungissa yhteensä jo muutaman kuukauden päivät, mutta pienintäkään kyllästymisen merkkiä ei ole ilmassa. Luulen jopa, että kyllästymistä ennen saattaisi tapahtua muutto Berliiniin. Saa tosin nähdä, mitkä näistä lukuisista haaaveistani oikeasti toteutan ja mitkä jäävät vain unelmiksi.

Syy, miksi pidän kaupungista niin suuresti, löytyy ehdottomasti tunnepuolelta. Berliiini on minulle ennen kaikkea fiiliskaupunki. En mene sinne kiertääkseni nähtävyyksiä tai museoita. Istuskelen kahviloissa, tutkiskelen kaupunkia, katselen ihmisiä, valokuvaan ja ihmettelen. Aistin ja olen.

Yksi kaupungin viihtyisyyteen suuresti vaikuttava tekijä on kesällä kaupungin vihreys ja vehreys. Puita, pensaita ja kukkia tuntuu olevan joka puolella. Autoteiden vieruksia rajaavat molemmin puolin runsaat puurivistöt ja parvekkeet sekä useiden talojen seinämät peittyvät rönsyilevillä kasveilla. Ystäväni mietti ensimmäisellä Berliinin vierailullaan, mikä outo haju tai tuoksu täällä leijailee ilmassa ja hetken kuluttua tajusi, että ” Täällä tuoksuvat puut!”. Edes hetkittäinen puiden tuoksu on yleensä harvinaista herkkua suurkaupungissa.

Berliinissä on vain jostain syystä helppo olla ja hengittää.

Kaupungin rento ja vapaa ilmapiiri välittyy helposti. Koirat juoksentelevat vapaina ja toisaalta seuraavat omistajaansa lojaalisti ilman hihnaakin. Ihmiset pukeutuvat boheemin värikkäästi ja rennosti. Katukuvaa koristavat graffitit. Parvekkeilla on kukkia. Lapset ajavat pyörillään jopa kaupungin keskusta-alueilla.

Ihmiset istuvat kahviloissa ja kuppiloissa viiniä tai kahvia siemaillen. Ruoka on herkullista ja halpaa. Raitiovaunukiskojen välissä kasvaa nurmikkoa. Kaikkialla on elämää ja kontrasteja. Tietysti kaupunginosien välillä on suuria eroja ja jokaisen kaupungissa vierailevan ihmisen kokemus on erilainen. Tällainen on kuitenkin minun Berliinini..

Suosittelen muutenkin kaikille lämpimästi asunnon/huoneen vuokraamista jostakin itselle kiehtovasta paikasta. Se voi olla Berliini, se voi olla Pariisi tai vaikka Oulu. Tämä on loistava tapa päästä oikeasti kiinni paikan fiiliksestä ja oppia elämään paikallisten tavoin.

On yllättävän mukava tunne huomata, että muistaa vieraassa kaupungissa reitit paikasta paikkaan, että lähikaupan myyjä tunnistaa kasvoni ja että minulle on muoodostunut vakiopaikkoja. On jännittävää pyöräillä kaupungissa yksin ja silti kokea kuuluvansa joukkoon – kokea olevansa kotona kaukana kotoa.

 

Leave A Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate