Olen yksin matkalla. Olen epäilyttävä, kun matkustan yksin. Matkustaessani yksin olen joutunut useaan otteeseen normaalia tarkempiin turvatarkastuksiin, etenkin Yhdysvaltoihin matkustaessani. Niin kävi juuri tälläkin lennolla, lentolippuun oli kirjoitettu kirjain S ylimääräisen security checkin merkiksi.
”Matkustatko yksin?” ja ”Oletko menossa tapaamaan ystäviä?”. Nämä kysymykset kuulin juuri hetki sitten Amsterdamin lentokentällä noustessani Houstonin koneeseen. Kyllä ja en: olen yksin, mutta en ole tällä kertaa menossa tapaamaan ystäviä.
On epäilyttävää matkustaa yksin, yksin oleileva on outo. Muistan, kun eräässä elämäni vaiheessa matkustin Jenkkeihin jokaisella koulun lomallani. Matkustin aina yksin ja Yhdysvaltain viranomaisilla se nosti aina välittömösti tuntosarvet pystyyn. Olinko menossa töihin Yhdysvaltoihin tai oliko aikeissani jäädä maahan laittomasti? Eräänkin kerran istuin kuulusteluhuoneessa lentoni jälkeen ja toisella kerralla kaikki matkatavarani myös ruumaan menevästä laukusta pengottiin.
Täällä taas istun, yksin. Lähdin matkaan vain käsimatkatavaroilla ja jännitän, kuinka pitkät tai monimutkaiset kuulustelut minua odottavat. Saa nähdä, kuinka tiukka virkailija on vastassa tällä kertaa. Joskus olen myös selvinnyt todella helpolla matkatessani Jenkkien läpi ja virkailija taisi tuolloin vinkata Costa Rican kauniista maisemista. Jospa selviäisin nyt yhtä helpolla, olenhan menossa Costa Rican naapuriin.
Miten teillä? Koetteko yksin matkustaessanne ihmetystä?
Jälkihuomio: Yhdysvaltain virkailija ihmetteli yksin matkustamistani, antoi pari turvallisuusvinkkiä ja toivotti turvalliset matkat.
