Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Joskus se loppuu voidakseen alkaa toisen kerran uudelleen. Tämä hyvä saa vielä jatko-osan, siitä olen varma. Suhteeni Langkawiin sai kauniin ja unohtumattoman alun, tätä alkua olisi sääli olla syventämättä. Se tulee kyllä syvenemään, kun aika on kypsä.
Langkawin tutkimusmatkani on siis ohi ja olen taas Suomessa. Viikko aurinkoisessa kotimaassa hurahti kuin siivillä ja vaikka tämä maa tarjosi upeita revontulinäytöksiä (joita en tosin nähnyt) ja auringonpimennyksen (jota en myöskään nähnyt), olen tässä maassa paikan päällä vain fyysisesti, enkä oikein ole vielä osannut nauttia tästä keväisestä maasta niin kuin minun pitäisi osata.
Mieleni on edelleen muilla main ja sen on ehkä joku muukin elämässäni tällä viikolla mukana ollut huomannut. Mieleni palaa tälle mantereelle eri lennolla kuin minä ja Turkish Airlines kuljettaa sen tänne luultavasti (ja toivottavasti) jo alkuviikosta.
Onnistunut matka jättää aina pysyvät jäljet. Tämäkin matka oli myös matka omaan itseeni ja kuvittelen oppineeni tästä ihmeellisestä tyypistä tälläkin kertaa jotakin uutta. Tähän viikkoon kuului tunteiden vuoristorataa. Vaikka Suomessa odotti monta kallisarvoista asiaa, en olisi vielä ollut valmis palaamaan. No joo, kaikkeen tottuu taas ja hyvähän täällä on olla. Aurinkokin paistaa.
Tänään on sitä paitsi kummipoikani syntymäpäivät. Maailman huonoimpana ja hajamielisimpänä kummitätinä olen jopa hankkinut kummipoika-Ronille lahjan. Tämä lahja ei olekaan mikä tahansa lahja, se lahja on tuotu maailman toiselta puolelta. Se on tuotu sieltä, missä aurinko lämmittää ihoa täydellisen kuumasti ja jossa aallot lyövät rantaan muokaten hiekkaan alati muuttuvia taideteoksia. Se on tuotu sieltä, minne tällä kertaa jätin palasen sydäntäni ja jonne tulen kaipaamaan takaisin. Siihen asti voin muistella ja fiilistellä kuluneiden viikkojen hienoja hetkiä teidän kanssanne.
Pahoittelut Suomi, olet sinäkin ihan kiva – sinulle vain välillä lämpenen hieman hitaammin. Välillä nämä “etelän hetelmät” vain vievät mennessään.
Suosikkirantani Langkawilla, Tanjung Rhu. Voiko kauniimpaa rantaa edes olla?Löysin itseni rakenteilla olevasta puumajasta. Voinko muuttaa tänne, kun tämä on valmis? Näen tässä kodin.Viidakossa viihtyisi useamminkin.Suosikkikoirani kanssa lätäkössä. Toisella puolella rantaa näkyy Thaimaa.Tämä auringonlasku jäi mieleeni erityisen kauniina. Voi huokaus.Punainen pallo laskee jonnekin merelle, puiden taakse. Näihin ei kai koskaan voi kyllästyä.Salainen vesiputous ja sen muodostama, kirkasvetinen lätäkkö allani. Pakkohan sinne oli singahtaa.Milloin viimeksi kolme perhosta laskeutui päällesi?Elävää musiikkia ja syvällisiä keskusteluja. Niitä ei kai koskaan voi olla liikaa?Voiko kookoksista saada yliannostuksen?Tällä hiljaisella saarella vietin kokonaisen päivän riippumatossa. Il dolce far niente.Rantaelämää rantaelämän jälkeen. Self-timer on loistava reissukaveri.Löysin Langkawilta kissoja, paljon kissoja.Auringonlaskun värjäämä taivas tekee aina vaikutuksen.Välillä heräsin katsomaan myös nousevaa aurinkoa. Hyvää huomenta vaan!Sarvinokkalintujen sirkus esiintyi suoraan parvekkeeni alla. Ilmainen näytös.Hyvää syntymäpäivää minulle, täytin vuosia!Kävin kiipeilemässä puissa. Oletko sinä liukunut vaijeriratoja pitkin?Kaikki jees, todellakin.Taidetta voi tehdä mistä vain, vaikka kasveista.Mites olisi vaikka illallinen tämän pöydän ääressä?Pitkiä ja pidempiä hiekkarantoja.Vaikka en snorklaillut, pääsin silti hengailemaan veden asukkien kanssa.Voi apinuudet. Aikamoisia veijareita muuten nämä kaverit.Toinen Langkawin yleisimmistä apinalajeista. Nämä ovat aika hämmästyneitä, eikös?Herkkuja, herkkuja. Maistuis varmaan sullekin?Paikallistakin elämää riitti Langkawin saarella. Se oli erittäin positiivinen yllätys.Maistuiskos vesimeloni?Langkawin tunnetuin patsas, kotkapatsas.Pitää kai itsensä ikuistaa – aivan joka paikassa.Ja taas yksi upea auringonnousu. Ei kyllästytä ei.Langkawin saaristo on kaunista katseltavaa. Veneily kallioisten seinämien edustalla on parasta ajanvietettä.Oma vene mahdollistaisi paljon. Voisi hurauttaa vaikka autiosaarelle hengailemaan.Langkawin luonnonpuisto häikäisee kauneudellaan.Koulu on loppunut tältä päivältä, kiire kotiin on kova. Langkawin lapset ovat todella ystävällisiä matkailijoille.Aurinko laskee sun selkäsi taa // se värjää sun hiuksesi punaisellaan.Sinne se aurinko laskee. Kyllä sitä kelpasi katsella hienosta veneestä käsin.Meri rauhoittaa, aina ja joka paikassa.Haluaisitko pulahtaa tällä autiosaarella? Minä pulahdin.Kävin myös tekemässä peltotöitä. Näin sitä riisiä viljellään.Liitoa ilmassa voisi harrastaa useamminkin. Aikamoiset näkymät!En olisi uskonut pääseväni urbaanisti löytöretkeilemään Langkawilla, mutta sieltä löytyi hylätty teetupa.Kiitos ja kumarrus! Urbaani viidakkoseikkailijatar kiittää.
