Mäen päällä näkyy yksinäinen, punainen mökki. Sekö se on? Se netistä varaamani majapaikka? Se ainoa, jonka löysin etsiessäni edullista majoitusta Durmitorin kansallispuistosta, Montenegrosta?
Kyllä, koordinaatit täsmäävät. Marssin punaisen mökin pihaan. Piha on erikoinen. Siellä täällä näkyy, öhöm, taidetta. Jos nyt käytännössä lankaan hirtettyjä nukkeja voi taiteeksi kutsua. No, jonkin sortin installaatio se kai oli – pelottava sellainen kyllä.
Ei auta, olen majoitukseni jo maksanut. Sinne on mentävä. Koputan ovelle. Oven avaa mies. Mies puhuu jonkin verran englantia. Hän huitoo vanhemman naisen luokseen ja esittelee peruukkipäisen naisen äidikseen. Äiti taitaa olla paikan taiteilija.
Minut pyydetään olohuoneeseen, jossa minulle tarjotaan yrttijuomaa. Olen hieman skeptinen koko hommasta. Täälläkö yövyn? Hullun taiteilijan ja hänen vanhapoika-poikansa luona? Entäs, jos he juonivat jotain? Entäs, jos juomaani on laitettu jotain? Mielikuvitus laukkaa, mutta ei auta. Täällä olen ja tänne jään.
Huoneeni on yläkerrassa. Värikkäästi sisustettu huone on mummolamaisen kotoisa ja siisti. Ikkunasta aukeaa kaunis vuoristomaisema. Vielä ainakaan minua ei ole myrkytetty. Sen sijaan olen virtaa täynnä, valmiina tutkimaan kansallispuistoa.
Suuntaan iltaretkelle, jolta palaan ennen aikojaan, argentiinalainen reissaaja matkassani. Kadulla tallustanut mies etsi majapaikkaa ja vinkkasin omastani. Tiesin punaisessa mökissä olevan yhden huoneen vielä tyhjillään. Siitä tuli Juanin, uuden ystäväni huone. Saman ystävän kanssa päädyin vielä muutaman päivän päästä liftaamaan Sarajevoon ja sama ystävä vinkkasi minulle omasta ystävästään, joka puoli vuotta myöhemmin esitteli minulle Istanbulia.
Loppujen lopuksi punainen mökki oli loistava tukikohta Durmitorin alueen tutkimiselle. Pelot vanhalle pojalle naittamisesta kaikkosivat, kun Juan turvasi jollakin tasolla oloani, läsnäolollaan viereisessä huoneessa. Sitä paitsi, vanhapoika osoittautui vaarattomaksi höpöttäjäksi, jolta jotain kysyttäessä sai varautua luentoon. Äitikin oli vain hyväntahtoinen höpsö, vaaraton nukkejen hirttäjä hänkin.
Vinkki: Etenkin Balkanin maissa kotimajoitus on helppo ja edullinen tapa majoittua. Moni on tehnyt kotiinsa vierashuoneita, joita vuokraa. Joskus talon ulkopuolella on kyltti majoituksesta, joskus majoittajat etsivät vuokralaisia bussiasemilla ja satamissa.
Mikä Durmitorin kansallispuisto? Lue lisää täältä!
