Olen ratsastanut elefantilla, pistänyt kaikki pennoseni länsimaisten omistamiin ravintoloihin Thaimaan matkalla, ottanut kuvia rappioromantiikasta köyhissä maissa ja pessyt hiukset järvivedessä tavallisella shampoolla, jopa pessyt astiat pesuaineella järvessä. Kaiken tämän lisäksi olen lennellyt holtittomasti ympäri maailmaa.
Maata pitkin matkustaminen on nostanut suosiotaan viime vuosina samaan aikaan, kun lentomatkustamisen päästöistä puhutaan entistä enemmän. Oli menopelisi sitten pyörä, auto tai juna, kaikki tavat kelpaavat.
Kaupallinen yhteistyö: Kirkon Ulkomaanapu Kirkon Ulkomaanavun kanssa Nepalin kuivimpiin ja karuimpiin maisemiin tehty alkukesän matka painui mieleeni syvemmälle kuin moni muu matka. Kurkistus entisten maaorjien maailmaan pisti oman etuoikeutetun aseman päivänvaloon ja samalla muistutti kaikkien ihmisten pohjimmaisesta samanlaisuudesta; samoista ilon aiheista, samoista surun syistä.
Kaupallinen yhteistyö: Kirkon Ulkomaanapu Minkälaista on elämä Nepalissa, yhdessä maailman köyhimmistä maissa? Miltä näyttää entisten maaorjien maailmassa ja miltä tuntuu katsoa silmästä silmään ihmisiä, joille länsimaisten itsestäänselvyydet ovat vain kaukaisia unelmia? Ja ennen kaikkea, mitä asialle voi tehdä? Pääsin mukaan Kirkon Ulkomaanavun kenttätyömatkalle ja nyt kerron kaiken näkemäni ja kokemani omin sanoin.
Onko Thaimaassa helppo matkustaa paikasta toiseen bussilla? Mitä tulee tietää ja mitä kannattaa ottaa huomioon ennen pidempää bussimatkaa? Muistan, kuinka pelkäsin Thaimaan busseissa, kun kiertelin täällä ensimmäisen kerran vuonna 2005. Nopeusrajoituksia ei käytännössä tuntunut olevan ja kadulle hyppi milloin mikäkin kana tai koira. Toista on nyt. Vuonna 2019 bussimatkailu Thaimaassa tuntuu helpolta kuin lapsen leikki, eikä vauhtikaan enää huimaa päätä samalla tavoin. Tällä matkalla pyrin seikkailemaan suurimman osan matkoista maitse ja meritse, välttelemään turhaa lentämistä. Olen jo alle kolmessa viikossa…
Maailma on tällä hetkellä paikka, jossa jokainen valinta tuntuu olevan jostakin näkökulmasta väärä valinta. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ja mukaan sekoittuvat mielipiteet ja uskomukset. Maailmantuska on läsnä kaikessa ja kaikkialla ja tuntuu, että mitään ei enää saisi tehdä. Miten olla ja mitä ajatella, jos kaikessa hyvässäkin on monta huonoa puolta? Lentomatkustaminen on tätä nykyä lähes rikolliseen toimintaan verrattavaa puuhaa. Olen syyllistynyt, tunnustan. Olen jättänyt jälkeeni todistusainestoa. Maailma saastuu ja henkilökohtainen hiilijalanjälkeni kasvaa kasvamistaan. Lentämistä pitäisi välttää, ainakaan tropiikin…
Maanjäristys vei kodin noin 150 000 ihmiseltä Indonesian paratiisimaisilla Gili-saarilla ja Lombokilla. Ei ollut kaukana, etten olisi itsekin ollut paikalla juuri nyt. Puhelimeeni juuri saapuneessa valokuvassa turkoosi meri kimmeltää auringossa, juuri kuten huhtikuussa oman Indonesian matkani aikaan. Seuraavassa kuvassa näen murtuneen seinän, seuraavassa talon rauniot, seuraavassa haljenneen tien, seuraavassa teltan alla nukkuvan perheen. Maa on järissyt Indonesiassa ja tämä kaikki tuli nyt henkisesti turhankin lähelle. Kaikki on periaatteessa kuin ennen, mutta mikään ei ole juuri nyt kuin ennen. Seismisesti aktiivisessa…
Maailma on havahtunut roskaongelmaan ja monessa lomakohteessakin on viimein ryhdytty tuumasta toimeen. Muutos on hidas, mutta tärkeä. Jokainen voi kantaa kortensa kekoon, mutta miten?
Massaturismi on ongelma, mutta samoin on turistikato. Mitä tapahtuu, kun turistit ottavat kaupungin haltuunsa, valloittavat sen? Miten käy hintojen ja miten käy arjen sujuvuuden? Berliini on jo kieltänyt vain lomalaisille suunnatut Airbnb-asunnot asuntopulan takia, Barcelonassa ja Venetsiassa osoitetaan mieltä hintojen nousua ja massaturismia vastaan. Samaan aikaan monen paikan lomahuoneistot ovat tyhjillään.
Voiko Malediivien paratiisimaisille resort-saarille matkustaa pienellä budjetilla? Jos voi, kannattaako?
Voiko Malediiveille matkustaa omatoimisesti vai onko paratiisimainen saariryhmä vain resort-lomailijoiden mekka? Mikä mahdollisti paikallisten osallistumisen turismin rahavirtoihin?
Uimaan delfiinin kanssa? Ratsastamaan aasilla tai norsulla? Silittelemään tiikeriä tai leopardia? Tai ehkä kävelyttämään apinaa hihnassa? Käärmeenlumoajia Marrakechin basaareilla ja kotka olallaan kävelevä mies Thaimaan rannalla. Eläinturismia on monenlaista, mutta onko tällainen turismi millään tavoin eettistä?
Matkustajamäärien lisäännyttyä maailmalla, myös matkailun varjopuolet nostavat päätään enenevissä määrin. Roskaiset rannat eivät ole enää harvinainen näky missään päin maailmaa.
Haaveiletko matkasta maailman ympäri? Tai matkasta yleensäkin? Jos se ei ole realistista, tee siitä mahdollista hieman toisella tavalla, tienviittojen ja mielikuvituksen avulla.
Olen rohkea matkailija. Menen välillä niihinkin paikkoihin, joihin moni muu ei matkoillaan päädy ja usein löydän todellisia aarteita. Silti yritän olla olematta tyhmänrohkea. Monesti näistä vähemmän tutkituista paikoista löytyy valokuvauksellisuutta, mutta valokuvauksen kanssa pitää olla tarkkana ja huomaavaisuus kuvattavien paikkojen ja etenkin ihmisten suhteen on aina oltava matkassa mukana.
Borneolla elää tatuointiperinne, joka auttaa ymmärtämään oikeiden nykyajan tribaalien eli heimotatuointien tarinaa.