Elämä

Se kaikkein tärkein matka tapahtuu juuri nyt

Elämä tapahtuu, kun olemme kiireisiä tehdessämme muita suunnitelmia, näinhän julisti sanoillaan jo John Lennon. Kun suunnitelmilta ja haaveilta viedään pohja ja kun kokonainen maailma pakottaa näennäisesti pysähtymään, on katsottava lähemmäs. Kun maailma pakottaa siirtämään suuremmat reissuhaaveet mukisematta hamaan tulevaisuuteen ja mahdolliset tulevaisuudennäkymät samenevat, on viimeistään opeteltava elämään hetkessä ja keskittymään nykyhetkeen. Näin kävi kuluneen vuoden …

Se kaikkein tärkein matka tapahtuu juuri nyt Lue lisää »

Minähän halusin vain kertoa matkatarinoita

Kaikki alkoi jo vuosia sitten maailmalla koettuja hetkiä ikuistaneista valokuvista, jotka täyttivät vanhan tietokoneeni kovalevyä. Se alkoi kaikista niistä kertomattomista tarinoista, joita odotin saavani jakaa koko maailmalle. Se sai alkunsa matkajutuista, joita lähipiirinikään ei enää jaksanut kuunnella.

Joulu, joka nosti pintaan syvän kiitollisuuden

On joulupäivä ja vuosi 2020 lähentelee jo lupaavasti loppuaan. Istun kehräävä Lily-kissa sylissäni, viltin alla lämmitellen, joululahjaksi saadut villasukat jaloissani. Kynttilät palavat ja pientä kotiani lämmittävä ilmalämpöpumppu hurisee tasaisesti. Olen virittänyt tunnelman mieleisekseni myös rentouttavan musiikin soittolistalla, jota kuuntelen joululahjaksi saadusta Bluetooth-kaiuttimesta, joka kestää myös vettä. Se saa jatkossa luoda kaunista äänimaisemaa myös rentouttaviin saunahetkiini …

Joulu, joka nosti pintaan syvän kiitollisuuden Lue lisää »

Melankolian maisemasta valoa kohti?

Juna kiitää jossakin Riihimäen ja Hämeenlinnan välimaastossa. Ikkunoista vilisee himmentyneiden ja murrettejun värien sävykirjon maalausmainen maisema, kuulokkeissa soi Stress Relief -soittolista.

rakkaus

Rakkautta vain

Se iski vasten kasvojani marraskuisena torstaina kuin salama kirkkaalta taivaalta, se maailman yksinkertaisin totuus. Kävellessäni marraskuista Laivurinkatua ymmärsin pahimmankin marrasmyrskyn olevan voitettavissa, jos elämässä on rakkautta ja monen asian tuntuvan tyhjältä ja merkityksettömältä, jos siitä on puutetta. Esimerkiksi rakastavassa sylissä, toisen ihmisen läheisyydessä, kaikki tuntuu kauniimmalta.

Isä, onneksi sinä tiesit

Isänpäivä ei enää viime vuonna alkanut soittamalla iskälle onnittelupuhelua. Se ei ala niin tänäkään vuonna, vaikka otankin ajatuksissani yhteyttä rakkaaseen iskään sinne pilvenhattaran reunalle, sinne energian tähtipölyyn. Kyynel nousee silmäkulmaan, tälläkin kertaa.

Lähtisitkö kanssani karavaanaamaan?

Olin viime viikonlopun ajan taas karavaanari, liian pitkän tauon jälkeen. Vanha Oskari (se matkailuauto, jolla reissasin entisen poikaystäväni kanssa siellä ja täällä) poistui elämästäni jo pari vuotta sitten ja on nykyään jo uuden omistajan käytössä. Sitä autoa ja sitä elämäntapaa on ollut kova ikävä, liikkuvan kodin elämäntapaa.