Australia suunnittelee juuri muutosta Working holiday -viisumiin, mikä mahdollistaa viisumin hakemisen 30 vuoden sijasta 35-vuotiaaksi asti. Viisumin hintakin laski jo, joten kynnys tilaisuuteen tarttumiseen on nyt pienempi.
Olen unelmoija, mutta olen myös tekijä. On paljon asioita, joista haaveilen ja asioita, joita haluaisin tähän ihmeelliseen elämään sisällyttää. Pyrin menemään unelmieni perässä, joskus en vain osaa päättää, mitä oikeastaan edes haluan. Oikeastaan haluan vähän kaikkea, mutta en kuitenkaan mitään.
Olen toteuttanut monia unelmiani. Olen matkannut unelmakohteisiini. En ole odottanut eläkepäiviä, en häämatkaa tai muutakaan juhlapäivää matkatakseni Borneolle tai Galapagossaarille. Olen saanut asua ulkomailla, matkustaa useassa maanosassa ja tehdä elämästä itseni näköistä. Elämä on hyvää.
On olemassa asioita, jotka tekisin todella toisin. Kenelläpä ei olisi? Silti, koen oppineeni ja oppivani virheistä ja heikkouksistani. On kuitenkin olemassa yksi asia, jonka kuvittelin aina toteuttavani, mutta joka jostakin syystä jäi tekemättä. Syitä tekemättömyydelle on monia, mutta niissä on turha enää rypeä.
Kadun siis erästä tekemättömyyttä, en niinkään tekoa. Kadun, etten lähtenyt Australiaan töihin ja matkustamaan Working holiday -viisumilla alle 31-vuotiaana. Olin ajatellut, että se on ehdottomasti asia, jonka teen. Ajattelin näin yläikärajan viimeisille hetkille asti. Melkein jopa hankin viisumin, ihan vain varmuuden vuoksi.
Menetin tuolloin tilaisuuteni lopullisesti, kunnes alkuviikosta tapahtui jotakin. Tällä viikolla mietin sattumalta kyseistä katumusta tai toisin tekemistä. Mietin, että tämän asian olisin ehkä voinut tehdä toisin, eri olosuhteissa. Sattumaa tai jotain muuta, samalla viikolla luin uutisen Australian nostavan ikärajaa kyseisen viisumin hakemiselle.
Syystä tai toisesta päätin kuitenkin, että ehkei työnteko Australiassa ole kuitenkaan se juttu. Ehkä voin vain matkustaa tuohon maahan ilman sen kummempia velvollisuuksia. Päätin jättää tilaisuuden käyttämättä ja jäädä lähemmäs Suomea. Australia on niin kaukanakin. Täytin 33 vuotta ja jopa 34 vuotta. Aika oli ja meni, olen liian vanha kyseiselle työviisumille. Tilaisuus oli ja meni, jätin sen käyttämättä.
Olin kaiken lisäksi miettinyt lähteväni ennaltamääräämättömäksi ajaksi maailmalle. Aloittaisin matkan ehkä Aasiaa kierrelleen, rahojen loputtua menisin Australiaan töihin ja rahojen oltua kasassa jatkaisin matkaa kohti uutta mannerta ellei nyt sitten kainaloon olisi tarttunut joku australialainen surffari tai muu. Näin ajattelin vielä kolmisen vuotta sitten.
Uusi tilaisuus hankkia Working holiday -viisumi Australiaan?
Menetin tuolloin tilaisuuteni lopullisesti, kunnes alkuviikosta tapahtui jotakin. Tällä viikolla mietin sattumalta kyseistä katumusta tai toisin tekemistä. Mietin, että tämän asian olisin ehkä voinut tehdä toisin, eri olosuhteissa. Sattumaa tai jotain muuta, samalla viikolla luin uutisen Australian nostavan ikärajaa kyseisen viisumin hakemiselle. Uusi ikäraja on 35 vuotta. Uskomatonta, sain lisäaikaa ja ennätän vielä hakea tuota viisumia, jos suinkin haluan.
Kysymys kuuluu, haluanko enää? Oliko tuo viisumi vain aiempaan elämänvaiheeseeni sopiva tilaisuus? Onko sen hetki jo mennyt? Vai toisaalta, onko tämä merkki? Pitäisikö minun tai paremminkin meidän ostaa tuo viisumi nyt ihan vain varmuuden vuoksi. Mitäs, jos hauduteltaisiin asiaan uudestaan? Pitäisikö uudelleen annettuun tilaisuuteen tarttua? Entäs, jos mentäisiinkin hetkeksi Australiaan, vaikka en edes tiedä, tykkäisinkö siitä.
Elämä on kummallinen juttu. Taidan antaa uuden mahdollisuuden ajatukselle Australiasta. Ehkä elämä yrittää nyt kertoa jotakin.
Lisää tietoa Working holiday -viisumista löytyy täältä!
ei kannata missata. ei siellä tartte tehdä duunia jossei halua, viisumi mahdollistaa kuitenkin vapauden olla liikaa suunnittelematta siellä sekä voi ansaita rahaa elämiseen jos haluaakin olla pidemmän aikaa.
eikä sieltä oo pitkä matka uuteenseelantiin ja tyynenmeren pikkusaarille. vuosi on ihan liian lyhyt aika kaikkeen
been there done that, melkein jäin asumaan sinne koska työnantaja oli sponssaamassa jo 2 vuoden viisumia.
Kiitti rohkaisusta, Jani! Tämä ajatus tosiaan kutkuttelee mielessä jatkuvasti. Ehkäpä :).
Oon sitä mieltä, että kannattaa lähteä ja kokeilla! Ei tarvitse sit jälkikäteen miettiä, et olisiko sittenkin pitänyt 🙂
Ehdottomasti tämä oli merkki siitä että Ausseihin vain! Uskon vakaasti siihen, että kaikella on jokin tarkoitus, kaikella on aikansa ja paikkansa ??
Missä muuten lisätietoja tästä muutoksesta?
Ulla, tällaisen muun muassa löysin:
Hei mahtava postaus ja uutinen! Ihan kuin mun päästä nuo pohdinnat! =)